Tellen terveiset Slovakiasta

Puutaiteilija Telle Soinkorpi kävi heinäkuussa veistämässä puuta Slovakian Banska Bystrican puunveistoviikoilla Slovakian kulttuuriministeriön kutsumana taiteilijana. Hänet on luvattu kutsua paikalle myös ensi kesänä.

Mikkeliläinen puutaiteilija Telle Soinkorpi on intoa täynnä kertoessaan matkastaan Slovakiaan. Hän teki Banská Bystricassa töitä noin 40 asteen helteessä lähes kaksi viikkoa ja valmisti metsäalueelle toisen puuveistoksensa. Sen ensimmäisensä, Kodin, Hän teki vuoristopuron varteen vuonna 2004.
- Viime vuonnakin kutsu tuli, mutta en päässyt lähtemään, kun olin loukannut kolarissa itseni.
Tellen uusiman teoksen nimi on Auringonlasku. Veistos on viisi metriä korkea ja siinä on käytetty puun lisäksi valkoista rouhittua kiveä.
- Tein töitä aamukahdeksasta iltayhdeksään. Kaikkein kuumimpaan aikaan päivästä pidin muutaman tunnin siestan. Tellen lisäksi Banská Bystricaan oli kutsuttu kaksi muuta ulkomaista taiteilijaa, norjalainen Svein-Tore Klapan ja meksikolaissyntyinen, Prahassa asuva Eduardo Lara.
- Bratislavasta piti tulla mukaan paikallinen naistaiteilija, mutta hän joutui lähtemään Saksaan siellä sairastuneen veljensä luokse. Telle kertoo, että heillä oli koko veistotapahtuman ajan täysi ylöspito ja majoituksena paikallinen metsäkämppä.

Presidentti ja suurlähettiläät juhlissa

Alueella pitää joka vuosi myös paikallinen metsäliitto isot, 5000 ihmistä kokoavat juhlat.
- Nyt meille oli tehty yllätys ja juhlia oli aikaistettu viikolla. Paikalla oli myös Slovakian presidentti Ivan Gasparovic seurueineen sekä Suomen ja Norjan suurlähettiläät puolisoineen. Meidät oli kutsuttu juhliin ja illastimme suurlähettiläiden kanssa.
- Suurlähettiläs Rauno Viemerö lupasi, että hän auttaa, jos haluan tehdä näyttelyn Bratislavaan. Onnellinen sattuma toi Tellelle aikoinaan myös yhteydet Slovakiaan.

Turkulainen valokuvaaja Eija Hartemaa oli 2003 syksyllä lomamatkalla lastensa kanssa Bratislavassa. Hän etsi sieltä paikallisten taiteilijoiden suosiman baarin. Sattumalta paikalla oli myös Peter Kerlik, kun Eija lastensa kanssa istui siellä. Kerlik meni Suomen kieltä kuullessaan kysymään Eijalta, tietääkö hän Suomesta yhtään puuteiteilijaa. Hän ei tiennyt, mutta löysi netistä sivuni. Eija lähetti tietoni Kerlikille, joka ihastui töihini ja kutsui minut veistämään Slovakiaan.

Kuka on sitten tämä mystinen Peter Kerlik, jolle Telle Soinkorpi myös haastattelun aikana soittaa tarkistaakseen taiteilijakollegojensa sukunimiä.
- Hän on töissä Slovakian kulttuuriministeriössä. Hänen vastuualueinaan ovat siellä puutaide ja kirjallisuus. Hän on ollut aikoinaan suurlähettiläänä Suomessa kaksi vuotta ja oppinut sinä aikana suomen kielen. Jyväskylän yliopistossa hän on toiminut oman kielensä ja kirjallisuuden opettajana. Hän on myös kirjailija ja kääntäjä ja kääntänyt slovakiksi muun muassa suomalaista kirjallisuutta, esittelee Telle ystäväänsä.

Matkalla halki Baltian Telle matkasi Slovakiaan omalla autollaan Baltian maiden ja Puolan halki. Menomatkalla hänellä oli matkaseurana helsinkiläinen, Itävaltaan matkalla ollut erityisopettaja, mutta tulomatkan hän ajoi yksin.
- Siellä on helppoa ja turvallista liikkua. Yövyin matkan aikana edelliseltä reissulta tutuissa perhehotelleissa Liettuan Marienpolessa ja Nowy Saczissa Puolassa.
Telle Soinkorpi sanoo, että taiteilijan pitää olla rohkea ja tarttua tilaisuuteen silloin kun se tulee eteen. Ilman sitä hänenkään töitään ei olisi nyt Banska Bystricassa slovakialaisten luonnon ja taiteen ystävien ihailtavina.

Seija Lipsanen